Maailmanmatkaaja 2014 - Työhaastattelu
Wohoo! Kiitos ihan tuhannesti kaikille, jotka antoivat minulle äänensä Maailmanmatkaaja 2014 -työtä varten. Pääsin kuin pääsinkin yhdeksän eniten ääniä saaneen joukkoon ja täten sain kutsun Baronan työhaastatteluun. Saimme vapaaehtoistehtäväksi viikonlopulle taskin väsätä someen juttua tapahtumasta. Puhelimeni heikenneen akun vuoksi en ikäväkseni tapahtumasta saanut kuvia, ja koska en ole ollut kotohuudeilla ja kauppojen aukioloaikoina vapaalla juurikaan, jäin miettimään pariksi sekunniksi, miten kertoisin parhaiten asiat, jotka jäivät mieleen - tekstin ohessa siis.
Mitähän voisin tehdä, kun käytössä on muisti, paperia, lyikkäri, puolikuiva tussi, lainassa oleva tietokone ja pari yön pimeää tuntia?
No jumantsuikka, meikäpä päätti sketsailla! Suhertelin tyypit paljolti ulkomuistista, joten ei kannata uskoa ihan orjallisesti, että kaikilla oli noin kulmikkaat naamat ja oudot mittasuhteet. ;)
Sit mentiin!
Haastattelukutsu tuli lähdettyäni jo työkeikalle Helsinkiin, joten varustautumiseni oli sangen spontaani! Mutta hyvä vaan, ettei tullut kiusausta nakata kauluspaitaa ja leikkiä virallista. Lähdin hyvissä ajoin Baronan toimistolle, koska minulla ei ollut karttoja tai vastaavia käytettävissäni. Osasin suurimmaksi osaksi päätellä, minne piti mennä, mutta kerran pysähdyin kysäisemään neuvoa. Koomista sinänsä, kohteeni oli turistipariskunta! :D Mutta hei, niillä oli sentään kartta. Siitä ainakin näki tasan, missä olin.
Saavuinkin sitten ihan ensimmäisenä Baronan toimistolle, jossa minut otettiin lämpimästi vastaan ja vuorotellen kävi joku työntekijöistä tervehtimässä henkilökohtaisesti käytävätilassa, jossa odottelin. Bongasin nopeasti, että porukka oikeasti tykkäsi työstään ja toimistoista kuului paljon naurua. Seurailin pienellä jännityksellä edessäni olevaa screeniä, jossa toivotettiin kärkiyhdeksikko tervetulleeksi.
Seuraavaksi top-ysiläisistä paikalle astuikin karismaattinen Jouni aka Impivaara Jones! Siinä sitten sheikattiin kätösiä ja istahdettiin alas pohtimaan ja maistelemaan, missä fiiliksissä oltiin. Päädyimme lyömään vetoa, että Timo tulee paikalle varmastikin alasti.
Sitten paikalle saapuivat lämpimän ja ystävällisen vaikutelman antava Auri sekä suloinen Lotta jättikokoisen matkalaukkunsa kanssa! Meidät ohjattiin kokoushuoneeseen, jossa tarjolla oli herkullisia patonkeja, karkkia, muhevia muffinsseja, kahvia ja limppareita. Meille oli varattu omat nimikyltit. Minä ja Jouni päätimme vaihtaa identiteettejämme.
Viimeisenä paikalle loikki ihana Timo, joka kysyi melko varhain, onhan kaikille okei, jos hän kuvaa. "Mä oon vähän naimisissa kamerani kanssa... <:)" Timolla on jännät silmät! Sellaiset jotenkin tosi kirkkaan kuulaat.
Meitä pääsi paikalle yhteensä viisi. Kunhan olimme hetken sosialisoineet ja tutustuneet, meille kerrottiin seuraavaksi, mikä Barona on, mistä homma on lähtenyt liikkeelle ja minkälainen ideologia yrityksen takana on. Kyseessä tosiaan siis suomalainen henkilöstöpalveluyritys, joka tarjoaa muun muassa suorarekrytointia, majoituspalveluita, konsultointi- ja analyysipalveluita yms. Toiminta yltää myös Suomen ulkopuolelle, muun muassa Ruotsiin, Puolaan ja Venäjään.
Erityisesti mieleeni jäi se, että fiilis tilanteessa oli asiallinen, mutta rento. Paikalla olevat työntekijät olivat hymyileviä ja iloisia, mutta silti fiksuja ja edustavia. Ideologiaan kuuluu myös se, että lähdetään alhaalta ylöspäin sen sijaan, että joku istuisi norsunluutornissa. Awesome! Ilmankos homma on toimiva.
Sitten jokainen kertoikin hiukan itsestään, niin Baronan työntekijät kuin me top-ysitkin. Villi veikkaukseni on, että kaikille jäi mieleen Aurin erityisskilli: hän osasi nuolla kyynärpäätään! Ja koska minäkin osasin, me sitten demonstroimme, että tämä mahdottomaksi väitetty asia on mahdollista. (Jahas, ja nyt kaikki sitten siellä näyttöjensä takana nuoleskelemaan kyynärpäitä. ;) Kandee kuitenkin kokeilla lähinnä sitä omaansa; muut ihmiset eivät ehkä arvosta, jos tavoittelet heidän kyynärpäitään!)
Teimme myös pari tehtävää. Yhden ryhmässä, yhden yksin. Kaikista tyypeistä jäi kiva vaikutelma, eikä minua harmittaisi, jos joku noista pääsisikin minua ennen. Seuraisin varmasti bloggauksia siltikin! Ylipäänsä oli todella ihana tavata persoonat videoiden takana, ihan näin kasvotusten. Olen aina nauttinut enemmän sellaisesta kilpailemisesta, jossa pelataan rehdisti ja hyvässä hengessä ja tsempataan muita. Olen varma, että kukin sai tästä itselleen jo nyt mahtavan kokemuksen.
Lopuksi otimme vielä porukkakuvia. Hommahan lähti juuri sopivasti käsistä, ja pian toimistojen käytävät raikuivat naurusta. Toivottavasti saan niitä pian myös omiin käsiini. Viimeiseksi juuri ennen lähtöämme Lotta vielä toisti omalla videollaan näyttämänsä matkalaukkuunsulloutumisensa ja hämmästytti meitä kompaktiudellaan!
Niinpä oli aika siirtyä taas omille teillemme, noin 1,5 h tilaisuuden jälkeen. Saimme Baronalta lahjaksi kassit, joista löytyi muun muassa karkkia sekä Maailmanmatkaaja-paidat! Omani ainakin oli juuri sopiva ja päädyin nukkumaan siinä seuraavan yöni - siksi siis alla oleva aamuisempi kuva, joka samalla kertookin hyvin siitä, miten kurittomat hiukseni ovat ennen harjaamista. :D
Ystäväni Jonnen papukaija Nooa, joka on minulla työkaverina tällä hetkellä Helsingissä eräässä papukaijakoulutusprojektissa, tykkäsi myöskin pehmoisesta paidasta!
Ensi keskiviikkona saan tietää, pääsenkö vielä yksilöhaastatteluun. Voih, toivon sitä ihan superpaljon! Toivottavasti teidänkin viikkonne on mennyt mukavasti. Vietän seuraavat pari viikkoa tosiaan poissa kotoa melko paljon, joten blogissa on hetken kirjoituksia hieman harvempaan. Mutta kun palailen, lupaan teille jälleen awesomea matskua hienojen kokemuksien varrelta!
Luvz,
Shadow Self / Ida-Emilia
Mitähän voisin tehdä, kun käytössä on muisti, paperia, lyikkäri, puolikuiva tussi, lainassa oleva tietokone ja pari yön pimeää tuntia?
No jumantsuikka, meikäpä päätti sketsailla! Suhertelin tyypit paljolti ulkomuistista, joten ei kannata uskoa ihan orjallisesti, että kaikilla oli noin kulmikkaat naamat ja oudot mittasuhteet. ;)
Sit mentiin!
Haastattelukutsu tuli lähdettyäni jo työkeikalle Helsinkiin, joten varustautumiseni oli sangen spontaani! Mutta hyvä vaan, ettei tullut kiusausta nakata kauluspaitaa ja leikkiä virallista. Lähdin hyvissä ajoin Baronan toimistolle, koska minulla ei ollut karttoja tai vastaavia käytettävissäni. Osasin suurimmaksi osaksi päätellä, minne piti mennä, mutta kerran pysähdyin kysäisemään neuvoa. Koomista sinänsä, kohteeni oli turistipariskunta! :D Mutta hei, niillä oli sentään kartta. Siitä ainakin näki tasan, missä olin.
Saavuinkin sitten ihan ensimmäisenä Baronan toimistolle, jossa minut otettiin lämpimästi vastaan ja vuorotellen kävi joku työntekijöistä tervehtimässä henkilökohtaisesti käytävätilassa, jossa odottelin. Bongasin nopeasti, että porukka oikeasti tykkäsi työstään ja toimistoista kuului paljon naurua. Seurailin pienellä jännityksellä edessäni olevaa screeniä, jossa toivotettiin kärkiyhdeksikko tervetulleeksi.
Seuraavaksi top-ysiläisistä paikalle astuikin karismaattinen Jouni aka Impivaara Jones! Siinä sitten sheikattiin kätösiä ja istahdettiin alas pohtimaan ja maistelemaan, missä fiiliksissä oltiin. Päädyimme lyömään vetoa, että Timo tulee paikalle varmastikin alasti.
Sitten paikalle saapuivat lämpimän ja ystävällisen vaikutelman antava Auri sekä suloinen Lotta jättikokoisen matkalaukkunsa kanssa! Meidät ohjattiin kokoushuoneeseen, jossa tarjolla oli herkullisia patonkeja, karkkia, muhevia muffinsseja, kahvia ja limppareita. Meille oli varattu omat nimikyltit. Minä ja Jouni päätimme vaihtaa identiteettejämme.
Viimeisenä paikalle loikki ihana Timo, joka kysyi melko varhain, onhan kaikille okei, jos hän kuvaa. "Mä oon vähän naimisissa kamerani kanssa... <:)" Timolla on jännät silmät! Sellaiset jotenkin tosi kirkkaan kuulaat.
Meitä pääsi paikalle yhteensä viisi. Kunhan olimme hetken sosialisoineet ja tutustuneet, meille kerrottiin seuraavaksi, mikä Barona on, mistä homma on lähtenyt liikkeelle ja minkälainen ideologia yrityksen takana on. Kyseessä tosiaan siis suomalainen henkilöstöpalveluyritys, joka tarjoaa muun muassa suorarekrytointia, majoituspalveluita, konsultointi- ja analyysipalveluita yms. Toiminta yltää myös Suomen ulkopuolelle, muun muassa Ruotsiin, Puolaan ja Venäjään.
Erityisesti mieleeni jäi se, että fiilis tilanteessa oli asiallinen, mutta rento. Paikalla olevat työntekijät olivat hymyileviä ja iloisia, mutta silti fiksuja ja edustavia. Ideologiaan kuuluu myös se, että lähdetään alhaalta ylöspäin sen sijaan, että joku istuisi norsunluutornissa. Awesome! Ilmankos homma on toimiva.
Sitten jokainen kertoikin hiukan itsestään, niin Baronan työntekijät kuin me top-ysitkin. Villi veikkaukseni on, että kaikille jäi mieleen Aurin erityisskilli: hän osasi nuolla kyynärpäätään! Ja koska minäkin osasin, me sitten demonstroimme, että tämä mahdottomaksi väitetty asia on mahdollista. (Jahas, ja nyt kaikki sitten siellä näyttöjensä takana nuoleskelemaan kyynärpäitä. ;) Kandee kuitenkin kokeilla lähinnä sitä omaansa; muut ihmiset eivät ehkä arvosta, jos tavoittelet heidän kyynärpäitään!)
Teimme myös pari tehtävää. Yhden ryhmässä, yhden yksin. Kaikista tyypeistä jäi kiva vaikutelma, eikä minua harmittaisi, jos joku noista pääsisikin minua ennen. Seuraisin varmasti bloggauksia siltikin! Ylipäänsä oli todella ihana tavata persoonat videoiden takana, ihan näin kasvotusten. Olen aina nauttinut enemmän sellaisesta kilpailemisesta, jossa pelataan rehdisti ja hyvässä hengessä ja tsempataan muita. Olen varma, että kukin sai tästä itselleen jo nyt mahtavan kokemuksen.
Lopuksi otimme vielä porukkakuvia. Hommahan lähti juuri sopivasti käsistä, ja pian toimistojen käytävät raikuivat naurusta. Toivottavasti saan niitä pian myös omiin käsiini. Viimeiseksi juuri ennen lähtöämme Lotta vielä toisti omalla videollaan näyttämänsä matkalaukkuunsulloutumisensa ja hämmästytti meitä kompaktiudellaan!
Niinpä oli aika siirtyä taas omille teillemme, noin 1,5 h tilaisuuden jälkeen. Saimme Baronalta lahjaksi kassit, joista löytyi muun muassa karkkia sekä Maailmanmatkaaja-paidat! Omani ainakin oli juuri sopiva ja päädyin nukkumaan siinä seuraavan yöni - siksi siis alla oleva aamuisempi kuva, joka samalla kertookin hyvin siitä, miten kurittomat hiukseni ovat ennen harjaamista. :D
Ystäväni Jonnen papukaija Nooa, joka on minulla työkaverina tällä hetkellä Helsingissä eräässä papukaijakoulutusprojektissa, tykkäsi myöskin pehmoisesta paidasta!
Ensi keskiviikkona saan tietää, pääsenkö vielä yksilöhaastatteluun. Voih, toivon sitä ihan superpaljon! Toivottavasti teidänkin viikkonne on mennyt mukavasti. Vietän seuraavat pari viikkoa tosiaan poissa kotoa melko paljon, joten blogissa on hetken kirjoituksia hieman harvempaan. Mutta kun palailen, lupaan teille jälleen awesomea matskua hienojen kokemuksien varrelta!
Luvz,
Shadow Self / Ida-Emilia
Comments
Post a Comment